No #83

Kokemäenjoen keskiosa

Kokemäki ja Huittinen

Kuva: Niina Uusi-Seppä
100 luontohelmeä

Kokemäenjoki mutkittelee halki Huittisten ja Kokemäen alavien peltomaisemien muodostaen Suomen oloissa ainutlaatuisen jokimaiseman saarineen ja sivu-uomineen. Joki on etsinyt nykyisen uomansa Säpilänniemen kohdalla noin 5000 vuotta sitten. Kokemäen rajalla Kokemäenjoki haarautuu kahtia Kiettareen- ja Kyttälänhaaraksi, joiden väliin jää Kiettareenluoto.

Joen varrella sijaitsee vuonna 1993 perustettu Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto, johon kuuluu sekä laajoja suoalueita että matala, rehevä Puurijärvi. Tämä 450 hehtaarin suuruinen järvi on kansainvälisestikin merkittävä lintukosteikko. Kokemäenjoki oli vielä 1970-luvulla hyvin saastunut, mutta on sen jälkeen puhdistunut ja nykyään joki on alueen asukkaille tärkeä virkistyksen lähde.

Kokemäenjoen keskiosa

Kokemäenjoen keskiosan ympäristössä levähtää syksyisin tuhansia kurkia

Puurijärvi-Isosuon alueen tulvametsät, -niityt ja kosteat suurruohoniityt ovat keväisin runsaasti tulvivan Kokemäenjoen muokkaamaa ympäristöä. Alue on merkittävä kurkien levähdyspaikka lintujen muuttoaikaan.

Kuva: Niina Uusi-Seppä
Suomessa harvinainen toutain ui Kokemäenjoessa

Kokemäenjoki on tarjonnut tärkeän kulkuväylän ja ravinnon ihmisille jo tuhansia vuosia. Alueella on asuttu kivikaudelta alkaen ja joen varrella on merkittäviä muinaisjäännöksiä kuten Pispan kivikautinen asuinpaikka. Jokivarren hedelmällisiä peltoja on alettu viljellä jo pronssikaudella ja alueella on keskiajalta periytyviä, edelleen asuttuja kyliä. Nykyisin joella uidaan, kalastetaan ja veneillään. Uhanalaisista ja harvinaisista lajeista alueella voi tavata sikoangervon, rantalitukan, merikotkan, kaakkurin, kalasääsken ja toutaimen.

Lue lisää kohteesta

Lahjoita luontohelmityöhön

Lahjoitusvarat käytetään Luonnonsuojeluliiton luontohelmikohteiden puolesta tehtävään työhön.

Lahjoita